Kodin, toimiston ja tuotantotilan siivouksessa käytetään eri välineitä, eri aineita ja eri työjärjestystä, vaikka tavoite on kaikissa sama: puhdas tila. Menetelmää ei voi siirtää tilasta toiseen sellaisenaan. Kodin siivouslista ei riitä toimistoon, eikä toimiston siivousohjelma tuotantotilaan. Syy löytyy siitä, mitä kussakin tilassa käytännössä siivotaan ja missä olosuhteissa.
Koti: tuttua likaa monessa paikassa
Kotona siivotaan lattiat, keittiön tasot, kylpyhuone ja wc sekä pölyt vaakapinnoilta. Tyypillistä likaa ovat pöly ja hiukset, eteisen hiekka, keittiön rasva sekä kylpyhuoneen kalkki ja saippuajäämät. Lika on yleensä tuttua, mutta sitä kertyy monille eri pinnoille ja eri tavoin, ja huonekalut, tavarat ja tekstiilit hidastavat työtä.
Tavalliseen kotisiivoukseen riittävät yleensä imuri, moppi, mikrokuituliinat ja eri pinnoille sopivat puhdistusaineet. Työn perusperiaate on sama kuin itse tehtynä, mutta ammattilainen käyttää kotisiivouksessa työhön sopivia välineitä, aineita ja työjärjestystä.
Kodissa siivoustapaa ohjaa myös pintamateriaali. Puu- ja parkettilattiat eivät kestä runsasta vettä, joten ne pestään nihkeällä eikä märällä mopilla. Laminaatissa vesi voi päästä saumoihin ja turvottaa levyjä. Osa luonnonkivistä, kuten marmori, ei kestä happamia aineita, ja rosteri voi naarmuuntua hankaavista välineistä. Märkätiloissa kalkkia voidaan irrottaa happamalla aineella, mutta liian tiheä tai vääränlainen käyttö voi rasittaa saumoja. Sama puhdistusaine ei siksi sovi kaikkialle, vaikka lika olisi samanlaista.
Kotona siivous tehdään toisen ihmisen yksityisessä tilassa. Tavaroita siirretään varoen, ja työjärjestys sovitetaan asukkaan toiveisiin. Kotisiivouksessa lopputulosta arvioidaan yleensä ennen kaikkea puhtauden, viihtyisyyden ja sovitun työn perusteella.
Tässä ero näkyy käytännössä: kodissa työn kestoon vaikuttaa usein enemmän tavaroiden määrä kuin lika. Tasot, joilla on paljon esineitä, siivotaan hitaammin kuin tyhjät tasot.
Toimisto: kosketuspinnat ja työpäivän rytmi
Toimistossa siivouksen painopiste siirtyy näkyvästä liasta kosketuspintoihin. Ovenkahvoja, valokatkaisijoita, kaiteita, hissin painikkeita ja taukotilan laitteita koskee päivän aikana moni ihminen. Kosketuspinnat kuuluvat säännölliseen puhtaanapitoon, vaikka lika ei aina näy silmällä.
Lattioille lika tulee kengistä, ja sitä kertyy eniten sisääntuloihin ja käytäville, syksyllä ja talvella enemmän kuin kesällä. Kuramatot ja niiden tyhjennys ovat osa työtä. Saniteettitilat ovat kovalla käytöllä, ja niissä siivoukseen kuuluu myös käsipyyhkeiden, saippuan ja wc-paperin täydentäminen.
Suurin ero kotiin on työrytmi. Siivous tehdään yleensä työajan ulkopuolella tai hiljaisina hetkinä, äänekäs imurointi ajoitetaan erikseen, eikä työpöydillä olevia papereita siirrellä. Siivousohjelmassa sovitaan, mitkä tilat siivotaan päivittäin, mitkä viikoittain ja mitkä harvemmin, jotta työ mitoittuu tilojen käytön mukaan.
Rytmi mitoitetaan tilan käytön mukaan, ei koko toimistolle samaksi. Wc-tilat ja taukotila ovat yleensä kovimmalla käytöllä ja tarvitsevat tiheimmän siivouksen. Avokonttorin työpisteet ja lattiat siivotaan säännöllisesti, neuvotteluhuoneet usein käytön mukaan ja varastot tai arkistot harvemmin. Hybridityö voi muuttaa siivoustarvetta: jos toimistolla ollaan vain osan viikosta, siivous kannattaa ehkä painottaa niihin päiviin, jolloin tilat ovat täynnä.
Kun siivous on mitoitettu oikein, tilat pysyvät siisteinä ja käyttöön sopivina ilman, että siivous häiritsee työntekoa.
Toimiston siivousrytmiä ei määrää vain likaantuminen, vaan myös se, milloin tiloja käytetään ja milloin työ voidaan tehdä häiritsemättä muita.
Siivousohjelma toimitiloihin
Siivousohjelmassa sovitaan tilat, rytmi ja menetelmät tilojen käytön mukaan. Kerro toimitilasta, niin katsotaan sopiva toteutus.
Tuotantotila: koneita, rakenteita ja raskaampaa likaa
Tuotantotilassa lika ei ole pölyä tasoilta vaan prosessista syntyvää: metallilastuja, öljyä, puupölyä, elintarvikejäämiä tai kuljettimilta varisseita massoja. Se voi olla raskasta, rasvaista, hienojakoista tai kaikkea yhtä aikaa, ja se kertyy koneiden alle, taakse ja sisään, putkistojen päälle ja linjastojen väliin. Osa pinnoista on korkealla tai ahtaissa paikoissa, joihin ei pääse tavallisilla välineillä.
Työturvallisuus määrittää tuotantotilassa työjärjestyksen. Ennen siivousta sovitaan, mitkä koneet pysäytetään, mitä saa koskea, millaisia suojaimia käytetään ja mitä kulkureittejä siivoojat käyttävät. Siivous ajoitetaan usein tuotannon seisokkeihin, ja elintarviketiloissa hygieniavaatimukset määräävät käytettävät aineet ja pintojen käsittelyjärjestyksen.
Käytännössä tuotantotilan siivous suunnitellaan yhdessä kohteen kanssa. Siivoojat käyvät läpi kohteen turvallisuusperehdytyksen ennen ensimmäistä työvuoroa, ja kulku-, lupa- ja ilmoituskäytännöt sovitaan etukäteen. Huoltoseisokeissa siivous tehdään usein samaan aikaan huoltotöiden kanssa, jolloin työjärjestys ja työalueet on sovittava niin, etteivät eri työt haittaa toisiaan. Koneet, joiden ympäriltä siivotaan, pysäytetään ja varmistetaan kohteen omien käytäntöjen mukaan.
Kalusto valitaan lian ja tilan mukaan. Hienojakoinen pöly ja lastut kerätään teollisuusimurilla, pinttynyt lika irrotetaan painepesurilla ja suuret massat voidaan poistaa kontti-imurilla. Esimerkiksi voimalaitoksissa hihnakuljettimien ohi kertynyttä materiaalia ei yleensä ole tarkoituksenmukaista poistaa pelkällä käsityöllä. Jasmiinan Siivous tekee yritysten tuotantosiivousta omalla kalustollaan ja tiloihin perehdytetyllä henkilöstöllä.
Siksi lopputulosta ei arvioida pelkästään ulkonäön perusteella. Siivouksen pitää tukea tuotannon sujuvuutta sekä kohteessa noudatettavia turvallisuus- ja mahdollisia hygieniavaatimuksia.
Tässä ero näkyy käytännössä: tuotantotilassa selvitetään ensin, mitä tilassa syntyy ja mitä saa puhdistaa koneiden ollessa käynnissä. Vasta sen jälkeen valitaan menetelmä ja kalusto.
Sama lattia, kolme eri ympäristöä
Ero näkyy selvimmin, kun katsotaan yhtä pintaa kolmessa paikassa. Lattia voi olla kaikissa samaa materiaalia, mutta työ on silti eri.
Kodin lattialla ongelma on pöly, eteisen hiekka ja keittiön roiskeet. Lattia imuroidaan ja mopataan nihkeällä mopilla, ja työläimmät kohdat ovat nurkat ja huonekalujen alustat. Lattia on tyhjänä harvoin, joten osa pinnasta jää aina kalusteiden alle.
Toimiston lattialla ongelma on kulutus ja jatkuva käyttö. Kengistä tuleva lika painuu pintaan käytävillä ja sisääntuloissa, eikä lattia ehdi olla pitkään tyhjä. Kuramatot ottavat osan liasta vastaan, ja lattia mopataan säännöllisesti. Kun vanha vaha ja pinttynyt lika on poistettu peruspesulla, pinta voidaan vahata uudelleen, jotta se kestää kulutusta paremmin.
Tuotantotilan lattialla ongelma on öljy, lastut ja prosessista tuleva massa. Lakaisu ei riitä, vaan lika poistetaan teollisuusimurilla, yhdistelmäkoneella tai painepesurilla. Öljyisten pesuvesien käsittelystä sovitaan kohteen ohjeiden mukaan. Likainen lattia on tuotantotilassa myös liukastumisvaara, joten siivousrytmi määräytyy turvallisuuden eikä ulkonäön mukaan.
Myöskään lattiamateriaali ei yksin ratkaise menetelmää. Muovimatto voi olla kodin kylpyhuoneessa, toimiston käytävällä ja kevyessä tuotantotilassa. Kotona se pestään nihkeällä mopilla ja miedolla aineella. Toimiston käytävällä sama matto voi tarvita koneellisen pesun ja ajoittain vahauksen kulutuksen vuoksi. Tuotantotilassa rasvainen lika voi vaatia rasvaa irrottavan aineen ja koneellisen pesun, ja siivousväli määräytyy siitä, kuinka paljon liikennettä lattialla on.
Tuotantotilan siivous omalla kalustolla
Teollisuusimurit, painepesurit ja tarvittaessa kontti-imuri. Siivous suunnitellaan tilan ja tuotannon mukaan.
Kolme asiaa, jotka ratkaisevat siivoustavan
Kun eroja katsoo tarkemmin, ne palautuvat kolmeen kysymykseen. Niihin vastaamalla voi päätellä, millainen siivous sopii mihinkin tilaan, myös silloin, kun kohde ei ole selvästi koti, toimisto tai tuotantotila.
Ensimmäinen kysymys on, millaista likaa tilassa syntyy. Pöly, rasva, hiekka, öljy ja prosessijäämät irtoavat eri tavoin ja vaativat eri aineet ja välineet. Lika määrää, mitä pinnoille voidaan tehdä ja kuinka usein.
Toinen kysymys on, miten tilaa käytetään. Kodissa asutaan, toimistossa tehdään töitä päivisin ja tuotantotilassa koneet voivat käydä vuorokauden ympäri. Käyttö määrää, milloin siivous voidaan tehdä, mitä pintoja painotetaan ja miten työ sovitetaan tilan toimintaan.
Kolmas kysymys on, mitä menetelmiä ja kalustoa tilassa voidaan käyttää turvallisesti. Painepesu sopii halliin mutta ei olohuoneeseen, ja vahvat puhdistusaineet vaativat ilmanvaihtoa ja suojaimia. Tilan rakenteet, sähkölaitteet ja pintamateriaalit rajaavat vaihtoehdot.
Näiden kolmen perusteella valitaan välineet, aineet, työjärjestys ja siivousrytmi.
Milloin siivoustapaa pitää muuttaa?
Siivousmalli, joka toimi hyvin vuosi sitten, ei välttämättä toimi enää. Muutos ei yleensä näy kerralla, vaan siisteys alkaa vähitellen jäädä jälkeen, vaikka siivous tehdään samalla tavalla kuin ennenkin.
Tavallisin syy on tilan käytön muuttuminen. Kun henkilöstö kasvaa, tilassa alkaa käydä enemmän asiakkaita tai varasto muutetaan toimistoksi, likaa syntyy enemmän ja eri paikkoihin. Siivousrytmi ja painopisteet kannattaa silloin tarkistaa.
Myös tila itse voi muuttua. Uusi lattiamateriaali tai kalustus voi vaatia eri aineet ja välineet, ja tuotantoprosessin muutos voi tuoda tilaan aivan uudenlaista likaa. Myös työn reunaehdot voivat muuttua. Jos siivoukseen on käytettävissä vähemmän aikaa tai hygienia- ja turvallisuusvaatimukset muuttuvat, työjärjestystä ja menetelmiä voi joutua muuttamaan, vaikka tila pysyisi ennallaan.
Sama tila voi tarvita eri siivousta eri aikaan
Siivoustapa ei vaihtele vain tilasta toiseen, vaan myös saman tilan sisällä eri tilanteissa. Toimisto on hyvä esimerkki.
Tavallisena arkipäivänä toimistossa siivotaan kosketuspinnat, lattiat, wc-tilat ja taukotila sovitun ohjelman mukaan. Talvella kengistä tuleva hiekka, sohjo ja tiesuola lisäävät sisääntulojen ja käytävien siivouksen tarvetta, ja kuramattojen merkitys kasvaa. Muuton tai remontin aikana tavallinen ylläpitosiivous ei riitä, vaan tarvitaan rakennus- tai muuttosiivous, jossa poistetaan pölyä myös kalusteiden sisältä ja ilmanvaihtoventtiileistä. Ennen asiakastilaisuutta tai tapahtumaa painopiste on edustustiloissa, ja tilaisuuden jälkeen tarvitaan usein erillinen loppusiivous.
Tuotantotilassa sama näkyy vielä selvemmin. Normaalina tuotantopäivänä siivotaan kulkureitit ja koneiden ympäristöt, seisokissa päästään puhdistamaan rakenteita, joihin ei muuten pääse, ja tuotantolinjan vaihdon yhteydessä edellisen tuotannon jäämät on tarvittaessa poistettava ennen uuden tuotantoerän aloittamista.
Kun kohde on jotain näiden väliltä
Moni tila ei ole puhtaasti koti, toimisto tai tuotantotila. Verstas toimiston yhteydessä, kampaamo, hyvinvointikeskus, rakennustyömaan parakit tai myymälän takahuone sisältävät piirteitä useammasta. Silloin siivoustapa valitaan kohteen mukaan, ei nimikkeen mukaan, ja samassa kohteessa voidaan käyttää eri menetelmiä eri tiloissa.
Jasmiinan Siivous tekee siivousta Salossa koteihin, toimistoihin ja tuotantotiloihin, ja tarvittaessa käytössä on ammattikalustoa. Lyhyt kuvaus tilasta ja siellä syntyvästä liasta riittää siihen, että sopiva siivoustapa voidaan arvioida.
